Miten taidelainaamoiden tukeminen kehittää taiteen välittäjäportaan toimintaa?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tällä viikolla Visuaalisen taiteen alan välittäjäportaan kehittämishankkeisiin suunnatun avustuksen, yhteensä 400 000€, saajat. Listalta löytyy lähinnä taiteilijaseuroja ja -liittoja (erityisesti liittojen taidelainaamotoimintaan on panostettu) sekä Helsinki Contemporary, AV-arkki, ja Anhava, joista jälkimmäisiä rahoitettiin myös viime vuonna. Kriteereissä painotettiin hankkeiden pitkäjänteisiä vaikutuksia, jotka perustuivat välittäjäportaan liiketoimintavalmiuksiin, taiteen ja taidelähtöisten palveluiden myyntiin ja taiteilijoiden tulojen ja ansaintamahdollisuuksien lisääntymiseen. On kuitenkin lyhytnäköistä ajatella näiden toteutuvan vain objektien myyntiin tai vuokraukseen perustuvan toiminnan kautta, sillä pitkäjänteisten vaikutusten tulisi ulottua laajemmalle: kentän kriittiseen tarkasteluun ja uudenlaisen toiminnan pilotoimiseen, moninaisen taideyleisön saavuttamiseen ja taiteen inklusiivisuuteen, taiteilijoiden toimintamahdollisuuksien ja työskentelyolosuhteiden edistämiseen sekä uudenlaisten yhteistyömuotojen luomiseen.

Vapaan kentän toimijat — rekisteröityneet kollektiivit, itsenäiset kuraattorit ja taiteilijavetoiset nykytaidetilat –puuttuvat rahoitettujen listalta. Tämä on huolestuttava signaali tilanteessa, jossa juuri nämä toimijat ovat jo pitkäänylläpitäneet keskustelua näyttelyvuokrista, tuotantotuesta sekä taiteilijoille suunnatuista palkkioistaja pohtineet tapoja tuoda taidetta ns. ”perinteisten näyttelytilojen” ulkopuolelle. Samaan aikaan juuri kyseinen ryhmä toimii itse jatkuvassa epävarmuudessa, oli kyse sitten omasta toimeentulosta, projektien toteutuksesta, tiloista tai mahdollisuuksista maksaa taiteilijoille, sillä sekä myyntitulot että ilmeisesti myös tuet kohdistuvat pitkälti kaupallisille toimijoille. Kuitenkin itsenäisten kollektiivien ja kuraattorien toiminta on merkittävää mitä tulee kokeellisen, tutkimuksellisen ja ei-kaupallisen taiteen ja taiteilijoiden sekä taiteen moninaisuuden esille saattamiseen. Taide ei ole vain myytäviä seinälle ripustettavia objekteja (näitä väheksymättä), ja tämän tulisi näkyä myös rahoituksessa, etenkin kun se huomioidaan jo rahoitusta taustoittavissa raporteissa.

Avustus ilmoitetaan pohjautuvan vuoden 2016 raporttiin taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytännöistä. Raportissa todetaan varsin yksiselitteisesti ongelmalliseksi gallerianäyttelyistä koituvan taloudellisen riskin lankeaminen Suomessa suurelta osin taiteilijalle: ”Eniten esiin nostettiin gallerianäyttelyiden kustannusrakenteen ja taloudellisen riskin epäreilu jakaantuminen taiteilijan ja gallerian välillä. Kaikkiaan 210 vastauksessa toivottiin galleriavuokrien poistoa tai kohtuullistamista, pienempiä myyntiprovisioita tai sitä, että taiteilijan taloudellinen riski ei saisi olla niin suuri. Esiin nousivat myös erilaiset muut näyttelyn järjestämiseen liittyvät kustannukset, joihin taiteilija usein joutuu osallistumaan.”

Tähän ongelmaan vapaa kenttä on pyrkinyt vastaamaan ja tuntuu järjenvastaiselta, että kyseiseen raporttiin pohjaava avustus sivuuttaa sen avustetuissa kohteissa lähes täysin. Etenkin taiteilijaliittoihin ja näiden maksullisiin gallerioihin kohdistuvan kritiikin ja uudistupaineen jälkeen liittojen tukeminen tuntuu suoranaiselta vitsiltä. Siitäkin huolimatta, että niillä on pitkät perinteet ja niiden merkitys monille taiteilijoille on edelleen suuri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön oma Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivatjulkaisu vuodelta 2018 kertoo, kuinka ”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tunnustetaan taiteen arvo ja tunnistetaan sen erilaiset vaikutukset. Taide on luovaa, vapaata ja kriittistä toimintaa.” Raportin laatinut ammattilaisista koostunut työryhmä nostaa esiin mm.kuinka ”taiteen yleisösuhteen ja sosiaalisen vaikuttavuuden kannalta haasteena on saada kosketus niihin ihmisiin, jotka kuluttavat taidetta tai käyttävät taidepalveluja niukasti.” Tämän olisi voinut ottaa huomioon myös välittäjäportaan rahoituksia jaettaessa, sillä nyt oikeastaan yksikään rahoitetuista tahoista ei tee työtä erityisesti sen eteen, että taidetta välitettäisiin myös niille ihmisryhmille, joita se perinteisesti ei tavoita.

Monen kuraattorin toiminnan ytimessä sen sijaan on uudenlaisten yleisöjen pohtiminen ja sosiaalisesti vaikuttavan taiteen esittäminen. Kuratoriaalisen toiminnan vähyys rahoitetuissa hankkeissa on silmiinpistävä puute, kun kuraattoriusein kuitenkin on se välittäjätaho, jotka mahdollistavat taiteen ja yleisön kohtaamisen. Tämä tulee ilmi taiteen välittävän portaan toimialaselvityksestä vuodelta 2013, joka määrittelee välittäjäportaan toimijaksi, ”joka on suorassa sopimussuhteessa taiteilijoihin ja artistiryhmiin sekä edistää heidän uraansa ja toimeentuloaan eri tavoin ja pitkäjänteisesti.” OKM:n rahoituksen myötä tekemä määritelmä välittäjäportaasta rajaa toiminnan varsin kapeaksi.

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat julkaisu myös toteaa, että ”Uudet digitaaliset alustat mahdollistavat aiempaa suoremman yhteyden tarjonnan ja kysynnän välille, mutta ongelmana on markkinoiden keskittymi­nen harvojen suurien toimijoiden käsiin. Erilaisten välittäjätoimintojen ja toimijoiden rooli korostuu, erityisesti pyrittäessä kansainvälisille markkinoille.”.OKMn itsensä välittäjäportaalle myöntämä rahoitus ei vastaa tähän vaan sen sijaansuuntaa tukea samankaltaisille ja perinteisille tahoille. Raportissa myös kerrotaan kuinka ”Taiteellinen toiminta on aiempaa monimuotoisempaa. Taiteen tekemiseen, levittämiseen, jakeluun ja kuluttamiseen liittyvät prosessit kytkeytyvät laajempiin palvelutoiminnan ja tuotantoelämän prosesseihin ja taide toimialana kytkeytyy muihin toimialoihin. Näissä kytkennöissä taide saa yhteiskunnallista lisäarvoa, joka voi liittyä esimerkiksi sen taloudellista tuottavuutta lisääviin vaikutuksiin, sosiaalisiin vaikutuksiin sekä elinympäristöihin liittyviin vaikutuksiin. Taiteen perus­luonne ja arvo ihmisyyttä ilmentävänä ja toteuttavana toimintana ja sen elämää rikastuttavat vaikutukset ja yhteiskuntaa hyödyttävät vaikutukset eivät ole risti­riidassa keskenään.”[1]

Ilmeisesti välittäjäportaalle suunnatun tuen suhteen tämä ristiriita on yhä olemassa, jos ja kun tuki suunnataan suoraa mitattavaa taloudellista hyötyä tuottaviin hankkeisiin, sen sijaan että rahoitettaisiin monimuotoisuutta, joka tuottaa tietoa kentästä, parantaa taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia tai toimeentuloa, ja esimerkiksi paikallisesti merkittävää toimintaa, jolla on alueen kannalta keskeinen vaikutus.

Erityisen kiinnostuneena jään seuraamaan, kuinka nyt rahoitetulla toiminnalla tullaan toteuttamaanrahoituksen perustana olleita yleisiä perusteita: monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, sekä kestävän kehityksen edistämistä.

Lähteet:

https://minedu.fi/documents/1410845/6014105/www-2019.pdf/ffc28599-005c-b898-d3b9-18d2eaa51147/www-2019.pdf.pdf?fbclid=IwAR344CI8NRsoKC5JpFnk6EwQShODjMk55Dd01XSdvIljzNkV2C4GbwO1-xM

https://blogs.helsinki.fi/taika-hanke/files/2009/02/Taide-ja-työ.pdf

https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/visuaalisen-taiteen-alan-valittajaportaan-kehittamishankkeisiin

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64928/Taidenäyttelyiden%20järjestämiseen%20liittyvistä%20sopimus-%20ja%20korvauskäytännöistä_Työryhmän%20loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kestävän+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kestävän+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf.pdf

[1]Raportti myös toteaa taiteen vaikutuksista seuraavaa: ”Taide vaikuttaa ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa monin eri tavoin. Taiteen kulttuuriset vaikutukset liittyvät siihen, miten taide rikastuttaa ihmisten kokemuksia, ajatuksia ja tunteita sekä siihen, miten taide kommentoi, kehittää ja uudistaa kulttuuria sekä kartuttaa kulttuuriperintöä. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät mm. ihmisten osallisuuteen, osallistumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteisöllisiin toimintoihin ja identiteetteihin. Taloudelliset vaikutukset liittyvät taiteen ja kulttuurin toimialan vaikutuksiin kansan-, alue- ja paikallistalouden vahvistajana. Taide vaikuttaa myös elin- ja asuinympäristöihin, erityisesti arkkitehtuurin ja muotoilun kautta mutta muutoinkin taiteen läsnäolo elin- ja asuinympäristöissä vahvistaa muita taiteen vaikutuksia.”

Artists, art critic, curator and feminist working for a better world and PhD about the uncanny, everyday and community in Aalto University